Latvia kuuluu balttilaisten kielten ryhmään, ja sen lähin sukulainen on etelänaapurissa puhuttu liettua. Kielten kehitys on kuitenkin jo kulkenut keskinäisen ymmärrettävyyden rajan yli, eli latvialainen ja liettualainen eivät voi tehokkaasti kommunikoida keskenään omilla kielillään. Sama juttu kuin suomella ja virolla siis.
Ääntäminen seurailee sanan kirjoitusasua ja on siis suomalaiselle helpohkoa. Kaikki muu näyttääkin sitten aika erilaiselta. Hauska juttu on esimerkiksi ulkomaalaisten nimien translitterointi kieleen sopivaksi. Zaks Siraks ja Nujorka? Tietenkin Jacques Chirac ja New York!
Pääsin kuukauden mittaiselle EILC-intensiivikielikurssille, joka starttaa tammikuun viidentenä eli samana päivänä kuin omat varsinaiset opintoni RGSL:ssa. Toivottavasti aikataulut eivät mene kovin pahasti päällekkäin. EILC kun on räätälöity Latvian yliopiston lukukausien mukaan - yliopiston kevätlukukausi alkaa vasta 1.2. Tammikuusta voi siis tulla kohtalaisen kiireinen! Kielikurssista en silti halua luopua: siellä tutustuu hyvin muihin vaihtareihin ja kielen opiskelu vie vähäsen syvemmälle paikalliseen elämään. En voisi kuvitellakaan oleilevani kuukausikaupalla maassa opettelematta edes survival-sanastoa. Sitä paitsi on mukavaa voida tilata oluensa itse pääkaupungin ulkopuolellakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti