Katto ja seinät ois kiva

Iloista uutta vuotta! 2009 otettiin täällä vastaan soman kotikutoisesti. Pienen taloyhtiömme asukastoimikunta järjestää mainioita kekkereitä milloin minkäkin syyn vuoksi. Olemme käyneetkin jo muutamissa kivoissa asukasjuhlissa tänä vuonna. Eilen tarjolla oli vuoden vaihtumisen kunniaksi i-ha-nia naudan sisäfileepihvejä, nakkeja, perunasalaattia, keksejä, sipsejä dippeineen ja muuta mukavaa. Välillä ammuttiin raketteja ja sitten palattiin takaisin sisään maistelemaan kuoharia. Päälle päätteeksi Aki ja vastapäisen asunnon isäntä hoksasivat olevansa jonkin asteisia sukulaisiakin. Ei huono saldo vuoden viimeiselle illalle.

Joulunpyhien aikana tapasin lukion luokkakavereita yhteismiitissä Torniossa. Paikalla oli vajaat 10 ex-euroa, joista suurin osa oli jo käynyt opiskelijavaihdossa, kahdella se oli vielä suunnittelun alla. Vaihtoasioista puhuttiinkin aika paljon. Yleisen hälinän keskellä Espanjassa vaihtarina ollut Kessu sitten huomautti, että ulkomaille lähtiessä säästää paljon hermojaan, jos ei edes odota kaiken menevän hianosti putkeen. Juuri sen sain itsekin huomata, kun järjestelin pää punaisena asuntoasioitani.

Koska viivyn Latviassa niin vähän aikaa, asustelen lievästi ylihinnoitellussa yliopiston asuntolassa sen sijaan, että alkaisin metsästää jotakin kimppakämppää. (Linkitetty sivusto ei sitten toimi englanniksi..) Asuntola vaikuttaa siivolta ja kohtuullisen mukavaltakin paikalta - vaikka ulkomuoto onkin aika mykistävän harmaa. 

Tiedonkulku minun ja asuntolan välillä ei kuitenkaan ole pelannut laisinkaan. Lähetin varauslomakkeen ohjeiden mukaan marraskuussa, ja minulle luvattiin toimittaa vahvistus varauksestani viimeistään 30.11. Sitä vahvistusta odottelen vieläkin... 

Olen lähetellyt sähköpostia ja soittanutkin asuntolaan kahdesti = yhtä tyhjän kanssa. Viimeisellä soittokerralla ylenpalttisen ystävällinen virkailija sitten kertoi, että huoneita on runsaasti jäljellä, tervetuloa vaan. Olisipa vain ollut mukava saada jonkinlainen tieto siitä vähän aikaisemmin! Mutta ei, sen sijaan sain hermoilla viikkotolkulla sitä, onko minulla lainkaan kattoa pään päällä Riiassa. 

No. Mitä tästä opimme? Leppoisa mañana-asenne olisi ollut tiukkapipo-Sannalle avuksi. Järjestyihän kaikki kuitenkin :P