Tentti ohiiiii

...ja tekis mieli kiljua, helpotuksesta (mie tein sen, mie tein sen x 1000) ja harmituksesta (miten se aika aina loppuu kesken?!). Tentin pituus on täällä siis aina 4 tuntia. Se ei riitä mi-hin-kään, ainakaan tälle poro-oikkarille. Semminkin kun näissä kokeissa saa olla kaikki maailman materiaalit mukana, ja niiden pläräilyyn ja tutkailuun kuluu oma aikansa. Olen tottunut siihen, että saa vaan istua ja miettiä. Edes vähäsen siis! Eikä tarvisi kynä sauhuten pukata (englanninkielistä) tekstiä heti alkuhetkistä asti. Niin se elämä kai opettaa.

Mitään säkenöivää menestystä en tästä tentistä odota, koska osa arvosanasta määräytyy hieman huonommin menneen seminaarikurssin perusteella. Sinänsä ikävää, koska olen aidosti kiinnostunut aiheesta (ihmisoikeudet Euroopassa), ja ristiriitaistakin, sillä koen kyllä oppineeni asiasta kovasti. Mutta jos suinkin läpi könyän ja saan kasan noppia vietäväksi kotiin, niin eiköhän se riitä tällä erää. Nyt siis vain peukalot pystyyn, tulokset selviävät kai vasta sitten kun olen jo kohtuullisen turvallisesti kotona eikä tarvi enää noloilla kurssin opettajan tutkivan katseen alla.

Solumme saksalainen nuoripari lupasi kokata tänä iltana yhteisesti meille kaikille. Pariskunnan miehenpuoli on tajuttoman hyvä ruuanlaittaja, joten mukava ilta tiedossa. Jospa nakertaisikin lounaaksi vain jotakin pientä, niin olisi maarussa hyvin tilaa kansainvälisille kokkausinnovaatioille :) Ja itse asiassa tämä aamu oli niin jänskä, ettei mulla ole edes nälkä vielä...