En ole kirjoitellut mitään yli viikkoon, koska on pitänyt hytistä kaupungilla Aksun kanssa! Tosiaankin, olemme vaellelleet tuntitolkulla pitkin kahden maan pääkaupunkien kujia & katuja, ja suurimman osan siitä ajasta olen palellut mittaamattomasti. Ja ollut väsynyt. Ja nälissäni. Ja muistanut inkuttaa kylmästäni, väsystäni ja nälästäni :) Siltä se ainakin näin jälkeenpäin ajateltuna tuntuu... Matkaseurani kuitenkin hallitsi hermonsa kerrassaan ihailtavasti. Sen sijaan, että olisi jättänyt Vilnan linnavuorelle kököttämään ja möpisemään, Aksu vei minut aina uuteen kahvilaan tai teehuoneeseen juomaan kuumaa ja sulattelemaan kalikoiksi kylmettyneitä sormiani. Kiitos, että jaksoit!
Olimme viisi yötä Riiassa ja kaksi Vilnassa. Kirjoitan Liettuan retkestä myöhemmin, tässä joitakin kuvia vaihtokaupungistani. Kävimme täällä kaikissa tärkeiksi kokemissani paikoissa: vanhassakaupungissa ja keskustorilla tietenkin, miehitysmuseossa, neuvostoaikaisessa piirakkapaikassa, hieman pahamaineisella asuntola-alueellani, RGSL:n liepeillä jugend-arkkitehtuuria katselemassa, Lidossa syömässä, Skyline Barissa ihailemassa alla levittäytyvää kaupunkia... Ja mahtuipa mukaan jotakin ihan uuttakin, kuten kotoisa pikku bluesklubi Dzirnavu ielalla ja lääketieteen historian museo.
Heippa kaikki, täällä mää nyt oon. Näytän ihan vaan kahvilla olevalta, mutta oikeasti istun Riian vanhassakaupungissa viihtyisässä cocktail-paikassa, jonka nimi on liian söpö kerrottavaksi. Mutta voin sanoa, mitä maistelen: kuumaa mustaherukkamehua ja Riian kuuluisaa mustaa balsamia. Se on klassinen juoma pakkasta ja flunssaa vastaan.
Minä onnellisena jätti-Lidossa. Ilon syy: liiallisen savunmakuinen kanavarras ja ruokaseura.
Aki oli hyvä löytämään mielenkiintoisia yksityiskohtia jugend-pytingeistä.
Osia Riian hostellihuoneestamme. Kaksi seinää oli vaaleanpunaisia, yksi vihreä. Kaunista.
Enemmän myöhemmin. Lähden vähän jaloittelemaan, Leena ja Joonaskin ovat jo koneessa matkalla tänne.
Kotona ollaan. Tuliaissuklaat ja -teet ovat leviteltynä pöydälle, eikä siihen mitään muuta enää mahdukaan. Älä höpsi mistään inkutteluista - meillä oli mukavanrattoisanleppoisaa.
VastaaPoista