Olen ollut yksin koko päivän. Ihanaa, vaihteeksi. Meille kielikurssilaisille oli buukattu täksi päiväksi koko päivän mittainen ekskursio Cesis-nimiseen kaupunkiin 90 kilometriä täältä. Päätin jo eilen, etten hyppää bussiin muiden mukana, vaan jään asuntolaan järjestelemään huonettani ja ajatuksiani. Olen tiskannut, siivonnut ja tuulettanut, syönyt hyvin ja kohta alan tutkia tenttiprujuja. Tuli niin paljon harmonisempi olo, kun sai huoneen puhtaaksi. Sijasin jopa sängyn! (Koko menneen viikon olen vain loikannut sängystä suoraan aamutoimiin kellon soidessa ja iltaisin ryöminyt takaisin myttyiseen petiini.)
Piipahdimme eilisiltana porukalla kaupungilla. Takaisintulo oli jo puoliltaöin, koska muilla oli aikainen kello ysin herätys tämän päivän retkelle. Vaihtareiden krouvipyhättö täällä Riiassa on vanhassa kaupungissa sijaitseva French Bar, hauska pieni kellaripubi joka myy hulvattoman halpaa olutta. Kapakan tunnelma tuppaa olemaan vähäisen tilan ja luvuttomien opiskelijaporukoiden vuoksi hysteerisen tiivis, mutta mikäpä siellä on seassa seisoskellessa. Ja tuopit ovat isoja. Pitelin eilen ensimmäistä kertaa kädessäni litran vetoista kolpakkoa. Norjalainen Ina nimittäin ehdotti, että jakaisimme pienen oluen, mutta baarimikon kanssa oli sitten tilattaessa tullut pieni väärinkäsitys.. Lopulta ämpärin kokoinen (It's the size of your head! huudahti irlantilainen J.P.) tuoppi kiersi seurueessamme kädestä käteen, eikä sitä sittenkään saatu ihan tyhjäksi. Harjoittelun varaa jäi!
Kaksi viikkoa on kulunut leimahduksen lailla. Alan ymmärtää, etten olekaan täällä niin kovin pitkään (lähden meistä ensimmäisenä), ja mietin, ehdinkö nähdä kaiken minkä haluaisin. En ole vielä käynyt edes kaupungin halki virtaavan Daugava-joen toisella puolella. Olisi mukava päästä katsomaan muutakin Latviaa. Onhan täällä paljon muutakin kuin Riika. Jospa viimeistään sitten, kun saan vieraita Suomesta :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti